Leijuvan pölyn mittaus

Leijuvan pölyn mittaukset (TSP) ja hengitettävien hiukkasten mittaukset (PM10) sekä laskeumamittaukset

Teemme leijuvan pölyn mittauksia (TSP) ja hengitettävien hiukkasten mittauksia (PM10) sekä laskeumamittauksia. Pölymittaukset toteutetaan joustavasti asiakkaan resurssit huomioiden ja ympäristöluvan velvoitteet täyttäen. Suunnittelemme pölyn mittauspaikat ja -ajan. Leijuvan pölyn mittaus sekä muut laadukkaat ilmanlaatua koskevat selvitykset perustuvat asiantuntijan tekemiin mittaussuunnitelmiin ja asianmukaisiin kalibroituihin mittalaitteisiin.

”Ulkoilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ihmiselle terveys- tai viihtyvyyshaittoja. Epäpuhtauksia syntyy pääosin teollisuuden toiminnasta ja liikenteestä. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan suoritetut mittaukset antavat hyödyllistä tietoa eri aineiden pitoisuuksien alueellisista vaihteluista.”

Ilmassa leijuva pöly lisää astmaoireita, karkeajakoinen pöly ärsyttää silmiä ja pienet hengitettävät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin saakka. Pienemmät hiukkaset voivat lisätä hengitystulehduksia ja astmakohtauksia sekä heikentää keuhkojen toimintakykyä. Suuremmat hiukkaset likaavat ja voivat merkittävästi haitata viihtyisyyttä eli voivat olla viihtyvyyshaitta.

 

Ilmanlaadun ohjearvot

Pölyn kokonaisleijumalle ja hengitettäville hiukkasille on annettu ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996). Hengitettäville hiukkasille (PM10) on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta (38/2011).

Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Ohjearvoilla esitetään riittävän hyvän ilmanlaadun tavoitteet. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niitä sovelletaan maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, rakentamisen muussa ohjauksessa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa ja lupakäsittelyssä. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä alueilla, joilla ilmanlaatu on tai saattaa toistuvasti olla huonompi kuin ohjearvo edellyttäisi. Ilmanlaadun ohjearvot on määritelty valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (Vnp 480/1996).

Ilmanlaadun raja-arvot

Raja-arvot ovat ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Raja-arvot ovat sitovia. Ilmanlaadun raja-arvot on määritelty ilmanlaatuasetuksessa (Vna 38/2011).

Yhteydenotot

Marjo Kumpulainen
p. 0400 445 077